Missä mennään?

Tämä kevät on mennyt varsin rattoisissa merkeissä. Gradu on ollut loppusuoralla jo pari kuukautta, mutta minä kurja lähdin lomailemaan vielä viimeisen opiskeluvuoden kunniaksi (mikä tosin ei jääkkään minun viimeiksi vuodeksi, vaan tuomio piteni vielä neljällä vuodella, kun tästä lähdenkin vielä jatko-opiskelemaan). Nyt olen siis kuusi viikkoa elänyt 10 tuntia Suomen aikaa jäljessä. Jos ette tiedä missä Portland (Oregon) on, niin kannattaa googlailla. Nimittäin aivan mahtava paikka!

Täältä päin maailmaa pitäisi kahden viikon päästä tulla takaisin ja kyllä sitä alkaakin jo koti-ikävä tulla. Netin tapahtumia olen seuraillut aikalailla normaalisti, miten on aikaa ollut. Ajatukset vaan ovat olleet aivan muualla kuin Gingassa, etten ole mitään järkevää saanut valmiiksi kirjoiteltua. Kevään aikana (ennen lähtöä) olen kuitenkin saanut kokoelmaani vähän täydennystä, vaikka elänkin keräilyn suhteen melko hiljaista aikaa.

Jumppeja sain kahdeksan lisää, joten nyt mennään äärilaidalla näiden keräilyssä, sillä en halua täyttää uutta pahvilaatikkoa näillä. Todellista lukua en näistä edes tiedä, mutta 50 raja on varmasti jo rikottu. Näistä varmaankin kuulette myöhemmin. Sain myös GNG:n 4. julkaisun viimeisen osan napattua, joten 4. julkaisu on minulla myös nyt kasassa.

6 Jumppia 1984 vuodelta

Huutonetistä sain helmikuun alussa (?) huudettua itselleni paketin Ginga-tavaraa, jossa siis viimeisin 4. julkaisun kirja tuli mukana. Mukana oli muitakin puhelinluetteloja, joista osan ehdinkin jo myydä ja osan kohtaloa vielä mietin. Pakettiin kuului siis myös vähän oheistuotteita, joten niiden määrä kasvoi juuri dramaattisesti kokoelmassani. Sain ensimmäiset GNG-figuurini: Akatoran, Kisaragin, Benin ja Musashin.

Figut

Figuureja en ole erityisemmin havitellut kokoelmaani, mutta täytyy sanoa, että hienoja nuo ovat. Kisaragi on hahmoista noista neljästä suosikkini, mutta se ei ole kylläkään figuurina tunnistettavissa enkä paljoa pidä sen ilmeestäkään, vaikka onkin yksityiskohtainen. Kisaragilla ja Benillä on molemmilla liian pyöreät posket, joten ne näyttävät liian lutusilta minun silmääni. Musashi-figuuria pidän taas todella onnistuneena, enkä löydä siitä moittimisen varaa.

Samalla sain myös keräilykortteja 16 kappaletta ja keräilykorttirasian, mikä oli mukava yllätys ja enemmänkin minun mieleeni. Korttien perään en ole koskaan pahemmin ollut. Tarroja olen joskus pienenä keräillyt ja niitä löytyykin vielä siististi säilöttynä kotoa.

Kaikista en tajunnut ottaa kuvia, mutta nuo nyt löytyi koneelta, että on edes jotain tänne laitettavaa. Katsotaan milloin saan seuraavan postauksen kirjoitettua, mutta kyllä täällä on tarkoitus jatkaa rustailua. :o)