Gingarikas lomamatkalla Japanissa

Pitkästä aikaa lähdin taas kirjoittelemaan. Viimeinkin minulle tarjoutui tilaisuus käydä Japanissa ja vaikka lähdin ihan ihastelemaan kirsikankukkia ja nähtävyyksiä ja yleensäkin japanilaista kulttuuria, niin siinä välissä tuli myös etsittyä hieman Gingaakin.

Olin 10 päivän kiertomatkalla Osaka-Nara-Kioto-Tokio ja paluulennolle takas Osakaan, josta siis palasin puolitoista viikko sitten. Vähän liian aikaisin olin liikkeellä ja kirsikankukat olivat suurimmaksi osaksi vielä nupuillaan, mutta kokonaisuudessaan tämä oli yksi elämä mielenkiintoisista matkoista.

Gingan uusinpia käänteitä en ole erityisen aktiivisesti seurannut, mutta jos kävin marketissa tai mangakaupassa, pitihän sitä vilkaista löytyiskö jotain. Uusimmat Manga Gorakut tuli lopulta löydettyä, mutta näitä ei kyllä joka kaupassa ollut tarjolla. Saman huomasin the Last War:in kanssa, nimittäin vain yhdestä kaupasta Kiotosta lopulta löysin sarjaa.

Todistusaineistoa. Kymppi ei ollut vielä ilmestynyt.

Olen kuitenkin enemmän vanhempaan sarjaan kallellaan ja ainoa tietämäni paikka, mistä voisin löytää Jumppeja tai Hopeanuolta, oli Mandarake. Olen täältä aikaisemmin tilaillut Jumppeja ja on ollut luotettava kauppa ja hinnat kohdallaan. Kivijalkamyymälöitä Mandarakella on ympäri Japania ja Osakasta ja Tokiosta löytyy kaksi kappaletta. Osakan Grand Chaos -putiikki oli kävelymatkan päässä yöpymispaikastani, joten sitä kävin etsimässä. Paikanpäällä sitä tajuaa, ettei kyseessä ole mikään pikkuputiikki, sillä odotukseni eivät olleet mitenkään korkealla edes paikan löytämisen (ekat päivät kuljin karttascreenshottien avulla) saati paikanpäällisen valikoiman suhteen.

Ei tuosta ohi olis kävellyt.

Kauppa on keskittynyt 80-90-lukujen manga-, peli-, kortti- ja oheistuotemyyntiin ja tavaraa oli huutomerkin kera paljon. Ekasta kerroksesta bongasin todella hyvällä tuurilla myös Takahashin tuotantoa:

Käsi tärisi innostuksesta, mutta Yamatoa ja Hopeanuolta

Jumppeja sain vähän etsiä ja luovuin jo toivosta, että niitä putiikin neljästä kerroksesta löytyy. Olin itse asiassa luovuttanut ja lähdössä poispäin, kun löysin tutunnäköisiä kirjoja. Näille oli varattu ihan oma osasto! Weekly Shonen Jumppeja oli hajanumeroita aina 70-luvulta 90-luvulle ja muutamaa muutakin lehteä samalla lailla. Yamatoa julkaissutta Monthly Shonen Jumppia olisi myös löytynyt viiden kirjan verran. Mitä tulee Weekly Shonen Jumppeihin, niin Hopeanuolta sisältäviä julkaisuja (1984-1987 alkupää) löytyi suurin piirtein 15 kappaletta. Vertailin tätä myös Mandaraken nettimyyntiin ja vain murto-osan tästä oli ilmoitettu.

Polttaa, polttaa. Mainos 1. kerroksessa.

Löytyi lopulta!

Täältä valikoitui mukaan kaksi suht satunnanvaraista kirjasta, kun en yhtään ollut varautunut näiden löytöön. Hinnat on siinä kympistä alaspäin, riippuen mikä sarja on kannessa, joten suuresta investoinnista ei ollut kyse. Vaikka tulin puoliksi tyhjän laukun kanssa, tila ei silti olisi riittänyt useamman Jumpin hankintaan ja senkin takia pokkareita en tällä matkalla ostanut mukaan.

Kävin myös Tokion Mandarakessa Akihabarassa. Omasta mielestäni tämä ei ollut yhtä puoleensavetävä kuin Osakan. Perimmäisenä syynä pohjakerros oli vain tavaran sisäänottoa varten ja muihin kerroksiin pääsi vain paloportaita pitkin (tai ruuhkaisella hissillä). Valikoima oli kuitenkin samanlainen ja täältäkin löysin Jumppi-osaston, mutta kirjat olivat kunnolla kallellaan eli oletettavasti joku oli käynyt urakalla ostelemassa juuri 80-luvun Jumppeja. Yhden vielä uskaltauduin ostamaan '87 vuodelta, kun matka oli lopuillaan.

Kaikille kyselijöille olen sanonutkin, että Japanista jäi vielä paljon nähtävää ja varsinkin Kiotoon haluaisin palata vielä uudestaan. Aikataulu on vielä auki, mutta tilaisuuden tultua (eli Finnairin tarjousten) lähtisin varmasti taas matkaan.

Suomeen toin kaksi Manga Gorakua ja kolme Jumppia.