Erikoisempi eläinlehti

Ajattelin esitellä pääsiäisen takaisen löytöni. Vihon otsikko on: わくわく動物駄ランド joku vapaasti kääntyisi "Mielenkiintoinen eläinmaailma" (saa olla erimieltäkin).

Vihkoja on vielä myytävä Mandarakessa, mistä minäkin tämän bongasin:
http://ekizo.mandarake.co.jp/shop/ja/item_s-1970798.html

Kansi

Tämä oli minulle aivan uusi tuttavuus ja jälkeenkin päin oli vaikea löytää netistä mainintaa vihon olemassa olosta, minkä takia tämä varmaan kiinnostikin. Tykkään salapoliisin työstä. :) Ajattelin kyseessä olevan 80-luvun mainoslehti, mutta tämä osoittautuikin aivan muuksi. Tämä on ymmärtääkseni japanilainen PVC-muovilelujen vannoutuneen kerääjän tekemä doujinshi ja se on päivätty 28.12.2014 ja sisältää erilaisten eläinmuovilelujen esittelyä 80-90-luvulta. Tekijältä löytyy ainakin Twitter-tili nimimerkillä dagankizoku, varsinaisia kotisivuja en kuitenkaan löytänyt.

Yhteensä vihossa on 32 sivua, joista yhdellä aukeamalla on kuvattu Hopeanuolen 1. sarjan figuureita ja koristavathan nuo myös kantta: Akakabuto komeilee pelottava keskellä ja hauvat eivät uskalla kääntää päätänsä kameraan päin, kun ovat niin peloissaan. :) Sommittelussa on varmaankin haettu tilannekuvaa vaikka en täysin syty figuurien takaapäin kuvaamiselle. Sivujen pieni koko huomioiden (14,8 cm x 21 cm), näihin on hyvin aseteltu kaikki ensimmäisen sarjan GNG-figuurit ja osasta on esitelty figuja eri koossa ja väreissä.

Vihko on painettu todella laadukkaalle kovemmalle paperille. Sisältö tosin on tehty vähän huumorilla, takakannessa tekijä(?) leikkii joillakin aidon näköisillä sammakoilla ja käärmeillä. Sivulla, missä esitellään krokotiilileluja, on epätasaisesti leikeltynä ihmisen käsi, korva ja nenä. Pienempiä figuureja taas löytyy kauniisti rivissä harmaalla taustalla. Hopeanuolifiguurien taustalle puolestaan on laitettu sivua elävöittämään metsämaisema. Akakabuton yläpuolella lukee varoitukseksi englanniksi Danger!

Tekijä todella tietää mistä puhuu, ainakin Hopeanuolen hahmojen nimet näyttävät olevan oikein kirjoitettu. Mainoslappuja on myös saatu mahdutettua aukeamalle, mutta näitä on jouduttu pienentämään huomattavasti, jolloin kuvia ja tekstiä on vaikea nähdä. Muuten en voikaan tekstiin ottaa kantaa.

Takakansi

Hieman ristiriitainen tunnelma jäi vihon lukemisesta. Suurinta osaa sivuja, kuten Hopeanuolta, ihasteli niiden ammattimaisesta esitystavasta, kun taas osa oli enemmänkin lasten askartelua. Vihossa oli myös alku- ja loppukirjoitukset ja ainakaan teksteistä löytyvät kolme pistettä eivät anna kovin itsevarmaa kuvaa tekijästä... En näkisi tätä ihan Mandaraken tyypillisenä tuotteena.







Edit. 5.5.2015

Tekstilaatikko