Vuosi takana yhteistä aikaamme

Äkkiä tuli blogille vuosi täyteen. Itse asiassa luulin aloittaneeni vasta syyskuun lopulla, mutta pitää nyt merkintöjäni uskoa. Tosin tämä kävi sopivasti, kun juuri viikonloppuna tuli syötyä syntymäpäiväkakkua pitkästä aikaan. Sovitaan, että yksi kakkupala oli tarkoitettu blogini kunniaksi, niin selviän tältä vuodelta leipomiselta. :o)

Vuosi on mennyt aika leppoisissa merkeissä blogin osalta. Vuoden sisällä olen joutunut tekemään suuria päätöksiä alkavan urani kannalta, kokeillut siipiäni ulkomailla ja solminut useampiakin hyvin tärkeitä ystävyyssuhteita. Olen huomannut, että muut kiireet ovat aika ajoin syöneet aikaa blogiin kirjoittamiselta, mutta en ole katunut blogini aloittamista. Varsinkin nyt tuntuu, että aika ei riitä millään kirjoittamiseen, vaikka aiheita olisi moniakin odottamassa.

 

Bloggaamisen olen aloitanut alunperin itseni takia: halusin saada jonnekin ajatuksiani esille ja asioiden ylöskirjoittaminen ja pohtiminen ovat minulla olleet aina tapana käsitellä minua vaivaamia asioita ja tunteita. Kirjoittaminen on minulle myös jonkinlaista terapiaa, jolla olen saanut ajatukset järjestykseen ja minua vaivaamat mietteet pois häiritsemästä keskittymistä. Vuosi sitten ajatukseni pyörivät enemmänkin Gingan ympärillä. Olin tutustunut Shonen Jumppeihin ja aloittanut keräämisen vuosi ennen blogini aloittamista ja blogin aloittamisen aikaan minulla oli melkein kaikki silloin toivomani kappaleet kasassa. Lopullinen tönäisy blogin aloittamiselle oli halu saada keskusteluyhteys muihin kiinnostuneihin faneihin. Muistelen vieläkin lämmöllä vastaanottoa, minkä blogini sai ensimmäisten kuukausien aikana ja oli mukava tajuta löytäneensä hengenheimolaisia näinkin pienistä piireistä. Sydämellinen kiitos kaikille blogini lukijoille! Ilman teitä blogini tuskin olisi vielä pystyssä.

Viimeisimmät Shonen Jumppini olen saanut käsiini ennen kesää, joten vähään aikaan kokoelmassani ei ole tapahtunut mitään isoa muutosta. Tämänkin takia uskalsin viimeinkin listata kokoelmani kokonaisuudessaan, varsinkin kun viimekertaisesta päivityksestä alkaa olla jo aikaa. Listauksen näkee "Kokoelma pahvilaatikossa" -sivupalkista. Jätin vanhan kuvan vielä näkyviin, sillä uutta minulla ei olekaan saatavilla. 

Ensimmäinen vuosi on opetanut minulle jo paljon kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja kuvankäsittelystä. Olen tosin huomannut toistavani paljon samoja mieleeni pinttyneitä kaavoja, joista en kaikista itse tykkää. Toivon tosiaankin, että kehitys ei jää tähän, vaan tekemällä tulisin aina vain paremmaksi ja paremmaksi mielipiteiden ilmaisussa kuin myös tekniikan hallinnassa. Jatkakaa siis samaan malliin: olkaa rohkeita ja vaatikaa aina vain parempaa!