Joskus tekisi mieli lyödä päätä seinään...

En tule koskaan toipumaan järkytyksestä, minkä tämän kuvan näkeminen aiheutti (joten pitihän se jakaa eteenpäin):


O_O ?!

Tämä luku on pokkarissa ilman hupikuvaa nimellä Lupaus Rikille. Olen aina pitänyt tästä, koska harvoin aloitussivu ja lukun otsikko ovat vastanneet yhtä hyvin toisiaan. Hyvin yksinkertainen kuva Terrystä kuunloisteessa sopii hyvin uskolliselle ryhmänjohtajalle. Nyt mieleeni on syöpynyt kuva Smithistä virnuilemassa koko jutulle.

Hyvä osoitus japanilaisesta huumorista, joka ei minuun pure. Hopeanuoleen ei onneksi ole montaa pissa-kakkavitsiä laitettu. Vaikka tässäkään ei mitään vikaa ole. Smithillä vain on niin kiero ilme kasvoillaan, etten vakavana tätä pysty katsomaan. :o)