5 syytä pitää Gingasta: 1

Tuli tässä mietittyä, että mitkä seikat ovat myötävaikuttaneet siihen, että pidän Gingasta. Syiden keksiminen oli vaikeampaa kuin luulin. Erityisesti sen takia, että Hopeanuoli on minulle tuttu jo lapsuudesta asti. Veikkaisin, että 8-9 vuotiaana olen ensimmäisen kerran Hopeanuoli-animen nähnyt. Joten parempi olisikin kysyä, miksi olen kiinnostunut siitä vieläkin.

Esittelen nyt omia ajatuksiani sekalaisessa järjestyksessä. Ja minulla kun sitä tekstiä tuppaa tulemaan sivukaupalla, kun ajatusvirtaa kirjoittelen, niin listaan nyt vain yhden syyn:

1. Positiivinen fanikunta

En ole millekään foorumille rekisteröitynyt (tai ei ole aktiivisessa käytössä), mutta tykkään kuitenkin lukea keskustelupalstoja ja Kaksoissolassa tulee pyörähdettyä päivittäin.

Seuraan aktiivisesti vain paria sarjaa, mutta olen niihin syvästi kiintynyt, ja olen törmännyt ongelmaan, että Suomessa kaikilla näillä sarjoilla on liian pieni kannattajajoukko, jotta mitään ajatustenvaihtoa voisi edes syntyä. Mainittakoon, että pari kyttäämääni sarjaa ovat amerikkalaisia laatusarjoja. Näitä kuitenkin yleensä katsotaan vain viihteeksi, eikä faniteta, jolloin ryhmäytyminen ja keskustelu jää vähäiseksi.

Gingasta löytyy paljon tietoa ihan suomeksi, ja keskustelut ovat aktiivisia ja asiallisia. Tämä tekee fanittamisesta hauskempaa, kun tietää, että muutkin jakavat samat mielenkiinnon kohteet. Itseään askarruttavat asiatkin saa yleensä helposti selville. Nimittäin tykkään itse kaivella hieman taustoja ja pohtia juonen kulun reaalisuutta ja hahmojen toimia. Samaten eri julkaisut (niin kirjat kuin DVD:t) on helposti saatavilla.

Tämä taitaa olla pienen sarjan iloja, sillä niissä fanijoukko tuntuu olevan tiiviimpi ja paljon omistautuneempi kuin suurenluokan myyntimenestyksissä. Lastenohjelmissa (Hopeanuolen kohdalla tarkoitan alle 13vuotiaita) ongelma on se, että suurin osa katsojista sitten myös on lapsia ja ajatukset ja teksti on sen mukaista. Siitä olen kyllä iloinen, että Ginga-faneista löytyy vanhempaakin porukkaa ja sen verran fiksua, että osaavat pitää suusta kiinni, jos ei ole mitään positiivista sanottavaa. Toki negatiivistakin saa olla, kunhan on edes jotenkin perusteltua.

Yksi seuraamistani sarjoista on Criminal Minds, jota olen katsonut ensimmäisestä jaksosta asti ja nyt pari vuotta tiiviimmin. Nyt mennään siis jo kaudessa 8. Foorumilla (englanninkielinen), jota seurasin, oli vuosi sitten mahtavia keskusteluja rikollisen ajatuksista ja syistä; samanlaista profilointia kuin sarjassa. Tämän kauden aikana foorumin jäsenet ovat kuitenkin käyttääneet hirveästi energiaa haukkuakseen näyttelijävalintoja ja toistamalla uudestaan ja uudestaan, että ensimmäiset kaudet olivat paaljon parempia kuin nykyiset. Väsyin siihen ja enpä siellä ole enää käynytkään.

Lyhyesti esitettynä sillä on suuri merkitys, mitä muut ajattelevat harrastuksistasi ja sillä, mitä palautetta tai tukea saat muilta, on yhtä suuri merkitys kuin itse sarjalla, mitä seuraat.