Kansi, alakulmassa Moon kid |
Alun perin Moon kid ilmestyi Weekly Shonen Jumpin Summer Special -lehdessä vuonna 1987. En oikeasti ajatellut tätä hankkia, mutta Jumppien spesiaalinumeroita tulee harvoin vastaan, joten ajattelin katuvani, jos en käytä tilaisuutta hyväksi. Moon kid on Takahashin lyhytsarja. Se on julkaistu myös Yamaton pokkarien yhteydessä 1. julkaisun 26. osassa ja 2. julkaisun 14. osassa.
Tarina oli oikeastaan parempi kuin oletin ja pelkällä kuvalukemisella ymmärtää yllättävän paljon tapahtumista. Nimestä ei voi heti päätellä, että kyseessä on länkkäri. Joitain sanoja ja henkilöitä sain käännettyä, mutta ei kannata ihan sokeasti luottaa kaikkeen, mitä täällä höpötän. Tarina on 49 sivun pituinen ja aika tapahtuma rikas, minkä voi päätellä tämän postauksenkin pituudesta. Huomasin muuten, että jotkin ääniefektit oli kirjoitettu englanniksi. Tässä ei kuitenkaan ollut mitään logiikkaa, sillä jopa samassa ruudussa saattoi olla toinen efekteistä englanniksi ja toinen katakanoilla.
Tarina alkaa vuodesta 1871 Amerikan villistä lännestä. Japanilainen perhe: isä, äiti ja poika matkustavat höyryjunassa. Saattavat olla jotain ninjasukua, myöhemmin miehen taistelutaidot viittaavat siihen ja heillä on mukanaan suden näköinen koira, Moon, joka kantaa miekkaa selässään.
Matka keskeytyy, kun rosvojoukko hyökkää hevosilla liikkuvan junan kimppuun ja alkavat ampua. Radalle oli kasattu puunrunkoja ja kiviä, mihin juna törmää ja matka pysähtyy siihen. Rosvot ampuvat säälimättä kaikki tielleen osuvat matkustajat, niin miehet kuin naiset. Rosvot lähtevät etsimään jotain ryöstettävää junanvaunuista, kun aikaisemmin mainittu japanilaismies tulee vaunusta ja surmaa miekallaan sisään pyrkivän rosvon. Toinen mies saa puukosta otsaan ennen kuin ninja pääsee hevosen selkään ja siitä alkaa takaa-ajo. Moon hyppää vaunun katolta yhden rosvon kimppuun sivaltaen omalla miekallaan tältä pään ja käden poikki.
Ninjaisä pitää puoliaan rosvoja vastaan ja saa vastustajakseen joukon pomon, Fred Gordonin. Gordon on nostamassa asettaan ampuakseen, mutta ninjan heittämä heittotähti osuu Gordonin käteen ja ase tippuu. Ninja näkee tilaisuutensa tulleen ja on hyökkäämässä Gordonia päin. Gordonin vartalo on puoliksi viitan peitossa, joten ninja ei näe vasemman käden revolveria, vaan luodit lävistävät hänet ja ninja kaatuu maahan kuolleena. Moon raivostuu tästä ja hyökkää itsekin, mutta saa lennossa luodin naamaansa.
Vaunusta alkaa kuulua japanilaisen perheen pojan itkua, minkä rosvot kuulevat. Vanhemmat kutsuvat poikaa vain nimellä Kid. Gordon ottaa pojan äidin mukaansa ja ampuu Kidiä rintaan. Rosvot jättävät junan ja ruumiit ja naamioivat joukkosurman intiaanien hyökkäykseksi.
Moon virkoaa rosvojen lähdettyä. Luoti oli vain raapaissut sen oikeaa silmää. Moon löytää isäntänsä kuolleena ja ensimmäistä kertaa tarinan aikana se selvästi puhuu, vaikkakin itsekseen. Vaunusta Moon löytää Kidin, joka selvisi vammoitta (luoti näkyy rintataskun kohdalla, mutta en tiedä, mikä sen pysäytti). Moon rohkaisee poikaa ja he lähtevät vaunusta erämaahan.
Seuraavaksi siirrytään 10 vuoden päähän vuoteen 1881. Gordon on päässyt varmaankin kepulikonstein pienen kaupungin sheriffiksi ja pitää kaupunkia vallassaan. Sheriffin toimiston katolla kaksi tummaa hahmoa, Kid ja Moon juttelevat(!). He ovat valmiita kostamaan 10 vuoden takaisen junaryöstön.
Täydenkuun aikaan teräväkärkinen sulka lentää Gordonin kasvojen vierestä, mistä Gordon kimpaantuu ja lähtee kadulle kiväärin kanssa vaatimaan syyllistä esiin. Kid on katolla haastamassa Gordonin ja muistuttamassa tätä 10 vuoden takaisista julmuuksista. Myös Moon ilmaantuu ja Gordon yrittää ampua sen, mutta Moon väistää luodin taidokkaasti. Gordonin miehet saapuvat paikalle ja Moon ja Kid menevät piiloon.
Moon ja Kid hoitelevat viekkaasti miehet yksi kerrallaan. Tilanteen rauhoituttua Gordon potkaisee vauhdilla yhden miehistään piilosta kadulle syötiksi. Aluksi Kidiä ei näy, hän olikin kaivanut kuopan maahan, josta Kid yllättää miehen ja saa tästä otteen. Gordon yrittää ampua Kidin takaapäin, mutta Kid käyttää otteessaan olevaa miestä kilpenään. Luodit kuitenkin läpäisevät miehen ja Kid haavoittuu eikä jaksa nousta. Moon ryntää apuun ja Gordon ampuu sitä takajalkaan. Tämän jälkeen Gordon alkaa mäiskiä Kidiä revolverinsa käsiosalla. Kid on maassa haavoittuneena selkä Gordoniin päin. Kid muistelee äitiään ja isäänsä ja päättää ettei luovuta vielä. Kid kantaa ranteissaan sulka-aseitaan, jollaisen hän ottaa suuhunsa ja sylkäisee suoraan Gordonin oikeaan silmään. Gordon hämääntyy vähäksi aikaa, jolloin Kid pakenee viereiselle kujalle. Gordon seuraa perässä valmiina tähtäämään. Kuja on kuitenkin tyhjä ja ennen kuin Gordon huomaa katonrajassa roikkuvan Kidin, Kid on jo laukaissut aseensa ja luoti osuu suoraan keskelle otsaa. Gordon jää kuolleena makaamaan. Kid ja Moon lähtevät tyytyväisinä pois.
Kyläläiset löytävät Fred Gordonin nostettuna aitaa vasten kyltin kanssa, missä kerrotaan Moon Kidin rankaisseen häntä junaryöstöstä ja 53 ihmisen murhaamisesta.
Rankan tarinan jälkeen loppukevennyksenä, että lehdessä mainostettiin t-paitoja Moon kidin kuvalla!
Outoa, että 50 sivun sarjaa lähdetään tuotteellistamaan. Tästä tulikin taas mieleen, että pitää koota lisää Jumppien mainoksia Hopeanuolituotteista, kun niitäkin on löytynyt edellisten jälkeen lisää Jumpeista.
Kiitos tästä tekstistä ja hyvin positiivisesti suhtauduin tämän perusteella Moon kidiin. Hurjaa menoa tälläkin puolella.
VastaaPoistaJäin lähinnä miettimään, että minkälainen osa kuvassa olevalla koiralla oli?
Aika vaikea sanoa, mitä rooli Moonilla oli koko sarjassa. Enemmänkin isäntänsä ja myöhemmin Kidin apuri ja perheenjäsen. Se ei oikeastaan tee paljon mitään merkittävää ja Takahashi "unohtaa" sen aina välillä, ettei sen liikkeistä ja sijainnista ole aina varmuutta.
PoistaMyös sen puhuminen on outoa, koska isäntänsä kanssa sen ei nähty kommunikoivan, mutta Kidin kanssa he vaihtavat selvästi ajatuksia. Yhdessä kohdassa tuntui, että Moon puhui jopa Gordonille ja tämä meni hämilleen. Tai sitten Gordon tunnisti koiran.
Ooh, kuulostaa kiinnostavalta :) Ja tuo poika (tai siis Kid) muistuttaa ulkonäöllisesti Daisuke :D
VastaaPoistaMinulle tulee taas kansisivun Kidistä Hidetoshi mieleen. :o)
PoistaTämähän vaikuttaa jopa mielenkiintoiselta. Jotenkin villiin länteen perustuvalta sarjalta olisi odottanut ihan muuta, mutta kyllä tämä kelpaisi lukaista.
VastaaPoistaKansilehden värikuva on muuten tosi komea, pakko jäädä aina ihailemaan Takahashin värikuvia. Saisipa noista Shonen Jumpeissa ym. käytetyistä värikuvista jonkun taidekirjan n__n ~
Siinä olisi taidekirja minun makuunikin. :o)
PoistaTäytyypä sanoa, että kateellisena aina katselen sinun Jump-kokoelmiasi. Itseänikin ne houkuttaisivat, mutta ne vievät liikaa tilaa ja niiden etsiminen vie aikaa. :<
VastaaPoistaItse olen Moon Kidin myös lueskellut ja koskien tuota t-paitaa. Japanissa testataan joskus jotain uutta sarjaa tekemällä siitä yksiosainen lyhyttarina. Jos lukijat pitävät sarjan perusideasta, kokeillaan myös sarjan julkaisua muuten. Ainakin Narutoa on tällä tekniikalla testattu ja One Piecestäkin on sellainen lyhty samantyylinen tarina.
Voisin siis kuvitella, että tästä on ajateltu Takahashin seuraavaa sarjaa, sillä ainakin GNG lopetti 1987 ilmestymisen, ehkä myös Yamato. T-paita olisi tuolloin siis houkutin lukijoille arvostella sarja, sillä sellainen varmaan arvottiin kaikkien arvostelijoiden kanssa.
Kiitoksia, minäkin koitan rajoittaa Jumppien määrää surkealla menestyksellä.
VastaaPoistaKuulostaaa oikeastaan aika loogiselta, että sarjan ideaa kokeillaan ensin ja katsotaan miten lukijakunta ottaa sen vastaan, ennen kuin aletaan suunnittelemaan moniosaista sarjaa,
Oi, kiinnostuin tästä tarinasta, tuo Moon näyttää aika paljon Gaialta! Hyvä tarina myöskin, lämmin kiitos tästä tekstistä, oli todella mielenkiintoista luettavaa.. Pitää yrittää itsekin hommata tuo, jos tulee mahdolliseksi tai.. Ehkäpä saamme sen suomeksi jonain päivänä? :D
VastaaPoistaMinustakin Moon näyttää todella susimaiselta kuvissa. Jotenkin olisin toivonut edes vaaleampaa koiraa villin lännen kuumuuteen, mutta Moon on kyllä uskottavan näköinen ninjakoirana.
PoistaHieman harmittaa, etteivät japanilaiset ole noteeranneet kaikkia Takahashin lyhyitä sarjoja, vaan osaa ei olla julkaistu pokkareissa ja osa (kuten tämäkin) on vain "pokkarintäyttömateriaalia" eli julkaistu vain toisen sarjan sivussa sen enemmittä huomioitta. Ansaitsisi Yamaton lyhyttarinoiden kanssa oman kokoelmapokkarin!